"Suhonen luo paitsi Koskisen herkän henkilökuvan hänen kirjeittensä ja muistiinpanojensa pohjalta, myös kokonaisen aikakauden hahmotuksen sisällissodan loppupäivistä jatkosodan aikaan. Merkittävintä on, että hän luo faktoista, tunnelmoimatta hetkeäkään, katsojaa koskettavaa puhdasta tunnetta." - Veli-Pekka Makkonen / Midnight Sun Film Festival
Suhonen kulkee Ompelijattaressa pienen ihmisen, tiedostavan työläisnaisen eli Martta Koskisen (1896-1943) rinnalla aina tämän nuoruusvuosista teloituskomppanian eteen. Suomalainen dokumenttielokuva on hyvissä käsissä ja Ville Suhonen on ilman muuta nousemassa sen kovimpaan kärkeen." - Pentti Stranius, Kansan uutiset
"Harvemmin on nähty niin tunteisiin vetoavaa dokumenttia kuin on Ville Suhosen kertomus puolikuurosta ompelijattaresta."
- Kari Salminen / Aamulehti ★ ★ ★ ★
"Ompelijatar hengittää kuin isomman luokan fiktio."
- Veli-Pekka Lehtonen / Nyt.fi ★ ★ ★ ★
Lataa pressikuvat TÄÄLTÄ.
Suhonen kulkee Ompelijattaressa pienen ihmisen, tiedostavan työläisnaisen eli Martta Koskisen (1896-1943) rinnalla aina tämän nuoruusvuosista teloituskomppanian eteen. Suomalainen dokumenttielokuva on hyvissä käsissä ja Ville Suhonen on ilman muuta nousemassa sen kovimpaan kärkeen." - Pentti Stranius, Kansan uutiset
"Harvemmin on nähty niin tunteisiin vetoavaa dokumenttia kuin on Ville Suhosen kertomus puolikuurosta ompelijattaresta."
- Kari Salminen / Aamulehti ★ ★ ★ ★
- Veli-Pekka Lehtonen / Nyt.fi ★ ★ ★ ★
"Ompelijatarta varten on käytetty aikaa ja rakkautta - ja sen huomaa välittömästi. Historiallinen dokumentti ei voisi olla tätä tarkempi ja kiehtovampi." ★ ★ ★ ★
- Niko Ikonen / Episodi
Lataa pressikuvat TÄÄLTÄ.
Dokumenttielokuva
Ohjaus: Ville Suhonen
Kesto: 93 min, DCP, 16:9, 5.1
Yhteystiedot ja pressimateriaalit:
Jenny Timonen
jenny.timonen@illume.fi
+358 (0) 9 148 1489
Synopsis
Elokuva kertoo miten köyhän, puolikuuron naisen elämä
johtaa vääjäämättömään lopputulokseen nuoressa itsenäisessä Suomessa. Hänet
pidätetään punakaartin naiskomppanian jäsenenä vuonna 1918 ja tuomitaan
vankileirille. Siitä lähtien hän on merkitty, ”yhteiskunnalle vaaralliseksi
luokiteltu”. Hän toimii 1920-luvulla aktiivisesti helsinkiläisissä
vasemmistolaisissa nuorisoseuroissa, vetää kirjallisuustoimikuntaa, kirjoittaa
järjestölehtiin.
Valtiollisella poliisilla on kaikki oikeudet puuttua
radikaaliin toimintaan; kansakunnan yhtenäisyys tulee taata keinolla millä
hyvänsä.
1930-luvun alussa kommunistien toiminta kielletään lailla
ja sitä mukaa paranoia lisääntyy. Valpo tarkkailee ja raportoi tuhansien
ihmisten elämää. Petturuuden ja sankaruuden erosta tulee häilyvä.
Martta Koskinen ei tee koskaan itsestään numeroa, mutta
hänet ilmiannetaan moneen kertaan. Hän tutustuu vankilassa Hertta Kuusiseen,
pääsee sitä kautta sivistyneistön piireihin, työskentelee ahkerasti
ompelijattarena mm. kirjailija Hella Wuolijoelle. Hän auttaa aina kykyjensä
mukaan nuorempiaan ja jatkosodan aikana sodastakieltäytyneitä tinkien omasta
vaatimattomasta elintasostaan.
Hän ryhtyy viestinviejäksi maanalaiselle vastarintaliikkeelle,
jonka toiminta on lähes olematonta, paljolti pienen piirin keskinäistä
kinastelua. Hän piilottelee kommunistien johtohenkilöä, Hertta Kuusisen
sulhasta, Yrjö Leinoa. Jäätyään kiinni hän kieltäytyy paljastamasta mitään.
Martta Koskinen on viimeinen valtiovallan Suomessa
teloittama nainen.
Häntä pidetään maanpetturina, vakoilijana, vihollisen
kätyrinä.
Joillekin hän on mielipidevanki, toisinajattelija,
pasifisti.
"Ompelijatar" on ihmisoikeustarina 70 vuoden takaa ja
samalla tarina nuoresta Suomesta.